torstai 5. marraskuuta 2009

Juhlinnan jälkeen


Niin se vaan Halloween tuli ja meni ja hauskaa oli! Keijukaisasut oli jymymenestys ja hopeglitteriä löytyy varmaan vielä monta viikkoa joka paikasta, niin runsaasti sitä tuli ripoteltua keijukaissiipiin. Meidän seurueen reittiä selvittämään ei tarvittu vainukoiraa, riitti jos seurasi glitterivanaa. Keijukaisten lisäksi liikkeellä oli merirosvoja, piruja, peikkoja, Oktoberfestin kaljatyttöjä ja vaikka mitä muita erikoisia tyyppejä.

Vieläkin harmitti ettei ollut tullut hankittua niitä bilelinssejä! Yhdellä tytöllä oli baarissa niin häikäisevän siniset silmät että satasesta vetoa sillä oli värilliset piilolinssit. Kuulemma värilliset piilolinssit ilman vahvuuksia saa myös ihan vain huvikäyttöön. Hassu ajatus mutta mikäs siinä, jos siltä tuntuu. Sen sijaan silmäkoru tuntuu suorastaan vaaralliselta ajatukselta; näin vähän aikaa sitten netissä kuvan piilolinssistä jonka pintaan oli kiinnitetty joku koru, joka sitten roikkui siinä, keskellä silmää… Kaulakoru, rannekoru, korvakoru, nenäkoru, napakoru, nännikoru, silmäkoru – mitä seuraavaksi!??? Piilolinssien hoito on jo muutenkin niin tarkkaa puuhaa että miten esimerkiksi silmäkorun riittävä hygieenisyys varmistetaan; luulisi että siihen jäisi helposti kaikenlaisia epäpuhtauksia, jotka sitten voivat aiheuttaa silmätulehduksen. Tai että se jotenkin häiritsisi silmäluomia räpytellessä. Hygieenisyydestä puheen ollen; nyt on flunssa iskenyt päälle ja pitänee pitää pientä taukoa linssien käytössä, ettei mikään pöpö livahda nenästä silmään.

Flunssa sinänsä ei ole mikään kiva juttu. Niin vaaraton (?) kuin se onkin niin vetää olon tosi surkeaksi. Ikävintä ehkä on, kun menee nenä tukkoon ja ei saa nukuttua. Väsyneenä on sitten vielä enemmän veto pois ja päätä särkee. Mutta niinhän se vanha kansa sanoo että ”Itku pitkästä ilosta…” - jos tämä nyt sitten tarvittiin katumusharjoitukseksi Halloweenista niin menköön sitten siihen piikkiin!